Black Hat SEO on kuollut – eläköön hakukoneoptimointi!

Mira Mäkiranta

Mira Mäkiranta

Kaiken nähnyt web-analyytikko järkyttyi.

Yleisesti uskottavana mediana pidetyn Salon.comin toimittaja Alex Pareene kirjoittaa aina paljon ja antaumuksella. Uusi Facebookin algoritmimuutoksesta kertova artikkeli on kiinnostava vielä siihen pisteeseen saakka, jossa kirjoittaja siirtyy Facebookista hakukoneoptimointiin: “SEO is ‘search engine optimization,’ a now-passé form of traffic goosing, involving a lot of unsexy coding tricks and liberal use of keywords and link spam to win high placement in Google results”.

Enemmän väärässä ei voi olla. Oikealla SEOlla eli hakukoneoptimoinnilla ei nimittäin ole mitään tekemistä hakutulosten perusteettoman manipuloinnin eli niin sanotun black hat SEOn kanssa. Mustia hattutemppuja – harkitsemattomasti sivustolle oksennettuja hakusanalistoja, kooditemppuja, linkkifarmeja tai eri sisällön tarjoamista hakukoneille ja kävijöille – on toki historiassa yritetty usein ja edelleen yritetään, mutta Google rankaisee niistä alentamalla sivun sijaintia hakutuloksissa tai pahimmassa tapauksessa poistamalla sivuston hakutuloksista kokonaan, kuten taannoin kävi BMW:lle.

Mitä oikea hakukoneoptimointi on?

Hakukoneoptimoinnilla tarkoitetaan sivuston suunnittelua siten, että sivusto löytyisi mahdollisimman korkealta orgaanisissa (ei-maksetuissa) hakutuloksissa juuri oikeilla hakusanoilla. Hakualgoritmi puolestaan tarkoittaa sitä sääntökokoelmaa, jonka perusteella Google päättää, mitkä sivustot ansaitsevat paikan auringossa. Google kehittää hakualgoritmiaan jatkuvasti paremmin käyttäjiä palvelevaan suuntaan, sillä oikeaan osuvat orgaaniset hakutulokset ovat myös Googlen elinehto. Ilman niitä ei myöskään maksullisille hakutuloksille riittäisi yleisöä.

Analogisen maailman versio hakukoneoptimoinnista voisi olla vaikkapa kirjan kansien suunnittelu. Ei ole yhdentekevää, mikä opukselle annetaan nimeksi, mitä kuvia siinä käytetään tai mitä takakannessa sanotaan. Valehtelu ei kannata: jos kansi antaa täysin valheellisen kuvan kirjasta, se sijoitetaan kirjakaupassa väärään hyllyyn ja lukijatkin luovuttavat heti huomattuaan, ettei esittelytekstillä ole mitään tekemistä sisällön kanssa.

SEO on siis ehdottomasti tarpeen, nyt vielä enemmän kuin aiemmin kun koko ajan kasvava määrä sisältöä kilpailee näkyvyydestä verkossa. Palataanpa siis Alex Pareenen väitteeseen ja pilkotaan se palasiksi.

“Unsexy coding tricks”

Koodaus voi olla epäseksikästä, mutta temppuilusta ei ole kyse. Jotta sivustojen sisältöjä tutkiva ja indeksoiva hakurobotti tietäisi, mistä sivustolla puhutaan, täytyy sisällön olla kirjoitettu kielellä jota hakurobotti ymmärtää. Tämä tarkoittaa, että tärkeimmät avainsanat kannattaa toistaa tietyissä paikoissa sivustolla (sivun osoite, title-kenttä, H1-otsikot, kuvien alt-tekstit, sivulle johtavien linkkien tekstit…). Lisäksi on pidettävä huolta, että hakurobotti pääsee navigoimaan sivulta toiselle, joten esimerkiksi javascript-linkkien käyttöä on vältettävä.

“Liberal use of keywords”

Jos oikein liberaaliksi äityisin, voisin vaikkapa laittaa blogitekstini taustalle valkoisella fontilla kiinnostavia hakusanoja kuten “teemu selänne” (tätä kirjoitettaessa Suomessa suurimmassa nosteessa oleva hakusana) tai “miley cyrus naked” (muuten vaan ihmeen suosittu). En kuitenkaan tee sitä, sillä sitä eivät arvostaisi sen enempää blogin lukijat kuin Googlen hakurobottikaan. Sen sijaan haluan käyttää tekstissäni niitä sanoja, jotka oikeasti kuvaavat sen sisältöä, ja joita myös suuri yleisö käyttää etsiessään tietoa blogini aiheesta. Tätä varten Google tarjoaa kattavaa tilastotietoa eri sanojen hakuvolyymeistä.

“Link spam”

Sivusto on Googlen silmissä sitä parempi, mitä enemmän sinne tulee linkkejä muilta hyviltä sivustoilta. Erityisen hyvä tilanne on silloin, kun linkkiteksteissä käytetään samoja avainsanoja, joita itse sivustollakin käytetään. Linkkifarmeiksi perustetut höttöhakemistot eivät ole hyviä sivustoja, ja saattavat jopa huonontaa sijoitusta hakutuloksissa. Lisäksi Google on tätä nykyä melko velho nuuskimaan, milloin linkkinäkyvyys vaikuttaa ostetulta, ja tarvittaessa piiska jälleen viuhuu.

Eikä siinä vielä kaikki.

Kaikki edellä mainitut kohdat ovat jo vuosia löytyneet jokaisesta hakukoneoptimoinnin oppikirjasta, ja ne ovat edelleen tärkeitä. Viime syksynä käyttöön otettu Googlen uusi hakualgoritmi Hummingbird kuitenkin toi tärkeiden asioiden joukkoon myös uusia, erityisesti käytettävyyteen liittyviä tekijöitä. Nyt painotetaan aiempaa enemmän mm. sisällön järjestämistä järkeviin kokonaisuuksiin, sisältötägitystä sekä bounce ratea, eli sitä, kuinka usein hakukoneen käyttäjät palaavat linkkiä klikattuaan saman tien takaisin hakutuloksiin. Korkea bounce rate viittaa siihen, ettei sivusto tarjoakaan tällä hakusanalla relevanttia sisältöä, mikä taas alentaa sivuston sijoitusta nopeasti. Tämä kaikki tekee kyseenalaisista SEO-viritelmistä aiempaakin turhempia (ja sivuhuomiona asettaa aivan uusia vaatimuksia esimerkisi sivuston mobiilioptimoinnille).

“Wow. Famous Salon.com author just made publicly a complete ass of himself” olisi voinut olla osuva otsikko tällekin blogipostaukselle. Se olisi kuitenkin palvellut huonosti sekä hakukoneita että niiden käyttäjiä, joten valitsin toisin. Hakukoneoptimoinnistahan tässä oli kyse.

 

Related Blog & News