Mitkä ovat datatrendit vuonna 2020 ja miltä maailma näyttää datan silmin? Tableaun koostaman raportin mukaan tänä vuonna suurimmiksi teemoiksi nousevat alla listatut asiat eivät sinällään ole uusia oivalluksia, mutta kiinnostavaa onkin seurata, miten niiden arkikäyttö tulee kehittymään tässä nopeasti muuttuvassa maailmassamme.
Elämme datan kulta-aikaa. Dataa tulee ovista ja ikkunoista ja dataohjautuva tekeminen on usein yritysten huulilla. Mutta ymmärretäänkö kerättyä dataa, osataanko eri datalähteitä yhdistää oikein ja saada näistä kaikki tehot irti? Datan lukutaidon tarve on ollut jo kasvusuunnassa hyvän tovin, eikä se tule tästä ainakaan laskemaan. Gartner ennustikin jo vuonna 2018, että vuonna 2020 jopa 80% yrityksistä panostaisi erilliseen koulutukseen työntekijöidensä datalukutaidon kohentamiseksi.
Datan keruussa ja käsittelyssä tekoälyllä on ollut jo pitkään tärkeä roolinsa. Andrew Moore Googlelta kirjoitti Harvard Business Review:ssa, kuinka tekoälyn rooli on muuttunut aiempaa käytännönläheisemmäksi. Vaikka teknisen tietotaidon tarve ei suinkaan ole vähenemässä, on painopiste vahvemmin siirtymässä selvittämään millaisia ongelmia tekoälyllä voidaan ratkaista, minkälaista dataa nämä ratkaisut vaativat, millaisilla metriikoilla onnistumista voidaan mitata, sekä miten tuloksia voidaan integroida tehokkaasti yrityksen olemassa oleviin prosesseihin ja henkilöstöön.
Se, miten kerättyä dataa esitetään ja käytetään ei ole yhdentekevää. Kuluttajat ovatkin jo oppineet saamaan ja odottamaan heihin kohdennettuja hyödykkeitä – ei, en tässä viittaa mainontaan, vaikka monet näistä lisähyödykkeistä tähtäävätkin lisämyyntiin. Kuinka moni meistä ei olisi saanut listoja tuotteista, joista voisit olla kiinnostunut, kiinnostavimmat soittolistat, julkaisusi joista on tykätty eniten, kuinka aktiivinen olit ja kuinka monta kaloria kulutit (tai et kuluttanut) viime viikolla. Tämän käytön laajempaa käyttöä ennakoidaan myös Tableaun artikkelissa ja miksipä ei – parhaimmillaan hyvin rakennetut personoidut asiakaskokemukset auttavat yrityksiä nostamaan asiakasuskollisuutta ja -tyytyväisyyttä, jonka lisäksi ne, kyllä, tuovat lisämyyntiä sekä tukevat brändirakennusta ja -uskollisuutta. Hyvä datapohjainen tarina tarvitseekin ympärilleen kontekstin, visualisaation ja tarinankaaren, jotta se olisi kiinnostava ja helposti omaksuttava. Tätä nosti esille myös Christy Pettey Gartnerilta jo lähes kaksi vuotta sitten.
Tableaun koosteen mukaan datalla tulee olemaan tänä vuonna kasvava rooli yrityksissä niiden epäsuhtaisuuksien havainnollistajana ja työhyvinvoinnin nostajana. Yrityksissä parempi data voi auttaa esimerkiksi tunnistamaan aliedustettuja työntekijäryhmiä, joilla voi olla jokin yrityksen toimintatavasta johtuva tehokuuden este tai nämä eivät tule lainkaan palkatuksi esimerkiksi sukupuolensa tai etnisen taustansa vuoksi. Yrityksen sisäinen avoimempi data auttaa myös ylläpitämään työtyytyväisyyttä ja työntekijöiden sitoutumista työnantajaan. Mainio käytännön esimerkki datan käytöstä tasa-arvon edistämisessä on Equal Measures 2030 -hanke, jossa päättäjillä ja tasa-arvon puolestapuhujilla on saatavilla helposti käytettävää dataa ja siihen perustuvia analyyseja päätöksenteon tueksi.
Mckinseyn raportin mukaan (2018) yrityksillä on käytössään enemmän dataa, kuin koskaan aiemmin ja dataohjautuvaan tekemiseen investoidaan vastaavasti aiempaa enemmän. Tästä huolimatta data on vain harvoissa tapauksissa pohjana päätöksenteossa tai liiketoimintastrategian luomisessa. Usein syynä eivät ole tekniset esteet, vaan toimintakulttuuriin liittyvät esteet. Gartnerin kyselyn (2019) mukaan tämä on kuitenkin muuttumassa, sillä ”49% of CEOs believe business and technology have an equal responsibility for the performance and quality of digital products and services” ja “47% ranked technology enablement as one of their top two ways to improve productivity”. Kun datakulttuuri lähtee johdon tasolta, mistä se on tarkoitettukin, on sillä aitoja mahdollisuuksia muuttaa yrityksen toimintakulttuuria. Tällöin data sisältyy luonnolliseksi osaksi yrityksen päivittäisiä toimintoja ja keskusteluita yrityksen jokaisella tasolla.
Onko teillä vaikeuksia päästä käyntiin datakulttuurin kanssa tai edes nähdä sen etuja? Linkkivinkkeinä kuinka tehdä datasta ystäväsi sekä Harward Business Review:n 10 vinkkiä datakulttuurin luomiseksi.
Datan keruu onnistuu, mutta entä datan hallinta? Tiedetäänkö teille missä data on ja miten päästä siihen käsiksi, ketkä dataa käyttävät ja kenen tulisi käyttää sitä ja mihin sitä tulisi käyttää?
Tableaun 6. datatrendi tälle vuodelle hakee näihin kysymyksiin vastauksia IT:n ja liiketoiminnan keskinäisen harmonian kehittymisestä siten, että näiden välistä eroa ei enää käytännössä huomaa. Yksi tapa tähän on tehdä datasta helposti löydettävää, inventoitua ja selkokielistä datakatalogin avulla.