Siinä missä B2B- ja B2C-yrityksillä eroaa markkinointi ja tavoitteet, eroaa myös hakukoneoptimoinnin toimenpiteet. Molemmissa on toki useita samankaltaisuuksia, mutta ydintavoitteet ja se mitä tuloksia optimoinnilta halutaan saavuttaa eroavat paljon. Eroavaisuudet nähdään jo kohderyhmissä ja heidän tavassaan hakea tietoa ja tehdä päätöksiä verkossa. B2C-puolella asiakkaan ostot saattavat tapahtua impulsiivisemmin, jolloin ostopäätöstä ei välttämättä harkita pitkään. B2C-puolella hakumäärät ovat usein myös korkeampia ja mainonnan rooli ja kilpailu isommassa osassa kokonaisvaltaista hakukonenäkyvyyttä.
B2B-puolella sen sijaan koko ostoprosessi on yleisesti pidempi ja monimutkaisempi. Yhteydenottoja ei todennäköisesti tehdä suoraan ensimmäisiltä käynneiltä ja lopullinen yhteydenotto on saattanut vaatia useamman vierailun verkkosivuston eri sisällöissä. B2B-yrityksillä on entistä tärkeämpää tuottaa ostoprosessin eri vaiheiden mukaista sisältöä ja sen avulla kerätä laadukasta orgaanista liikennettä sekä nostaa oman brändin näkyvyyttä. B2B-puolen hakukoneoptimoinnissa tuetaan yritystä erityisesti brändin asiantuntijuuden ja tunnettuuden kasvattamisessa. Hakukoneoptimoinnin toimenpiteet tukevat etenkin niitä asiakkaita, jotka ovat ostopolulla jo hieman pidemmällä, eli tietävät jo tarpeensa, tekevät vertailua tai etsivät lisätietoa aiheesta.
Kuten yleisesti hakukoneoptimoinnissa, myös B2B-puolella sisällön merkitys on avainasemassa optimointityön kokonaisuudessa. B2B-puolella tuotteet ja palvelut ovat usein monimutkaisempia, jolloin selkeä, ymmärrettävä ja asiakkaita palveleva sisältö on kaiken keskiössä. Kaikki alkaa huolellisesta sisällönsuunnittelusta ja ostopolun eri vaiheiden tunnistamisesta.
Sisällön suunnittelussa luonnollinen seuraava askel on avainsanatutkimus. Avainsanatutkimuksessa kartoitetaan hakutermejä, joita potentiaaliset asiakkaat käyttävät etsiessään palveluita tai tuotteita hakukoneissa tietyssä hakutarvevaiheessa. Avainsanatutkimuksessa olennaisinta on keskittyä ostoprosessin eri vaiheisiin ja sitä kautta sisällöntarpeiden määrittelyyn, jotta sisältöä ei tuotettaisi organisaatio rakenteellisesti potentiaalisille asiakkaille.
Avainsanatutkimus tulisi aina suorittaa osana sisältösuunnitelmaa tärkeimpien palvelu- ja tuotealueiden osalta. Ilman avainsanatutkimusta toteutetun sisällön toimivuus hakukonenäkyvyyden kannalta on käytännössä täysin arpapeliä. On myös olennaista muistaa, että avainsanatutkimusta ei voi toteuttaa vain kerran. Asiakkaiden hakukäyttäytyminen kehittyy ja muuttuu koko ajan, jolloin on tärkeää pysyä aallonharjalla omien palvelu- tai tuotehakujen kehityksessä.
Merkittävässä roolissa on myös koko sivuston käyttökokemus ja tekninen rakenne. Etenkin palvelu-, toimiala- ja tuotesivut on olennaista toteuttaa selkeiksi ja sisältörikkaiksi paremman asiakaskokemuksen sekä hakukonenäkyvyyden kannalta. Jotta sivuston vierailijat saadaan pysymään sivustolla, täytyy sisällön lisäksi myös sivuston rakenteen toimia. Käyttäjät vaativat sivustolta hyvää käytettävyyttä ja erityisesti nopeutta. Esimerkiksi sivujen hidas lataus voi karkottaa potentiaaliset ostajat tai jos sivusto ei toimi kunnolla kaikilla laitetyypeillä. Jatkuva testaus ja säännöllisin väliajoin toteutettu palautekysely verkkosivuston käyttäjiltä on olennaista kehityksen kannalta. Monet UI- ja UX-testaustyökalut (kuten Hotjar, Typeform) tarjoavat mahdollisuuksia helppoon verkossa toteutettavaan kävijäkyselyyn tai toiminnallisuuksien analysointiin.
Teknisellä rakenteella ja toimivuudella viitataan yleensä alustaan mille verkkosivusto on rakennettu. Näitä on tänä päivänä monia ja osa markkinoinnin ja myynnin päivittäisiä työkaluja. Verkkosivuston hyvän toimivuuden lisäksi pitää myös varmistaa, että hakukoneet pystyvät lukemaan sivuston sisältöä oikein. Tämä vaikuttaa huomattavasti hakukonesijoituksiin ja vääränlainen rakenne voi hyvinkin estää huolellisesti suunnitellun ja toteutetun sisällön näkyvyyden hakukonehauissa.
Oman sosiaalisen median ja muiden kanavien voimaa ei kannata unohtaa hakukoneoptimoinnin kokonaisvaltaisessa strategiassa. Eri kanavien synergia hakukoneoptimointityön kanssa kasvattaa kokonaisvaltaista näkyvyyttä ja tukee omistajuutta oman alan aihepiireissä. Usein yritysten tuottama sisältö SoMe:ssa on samaa, mitä löytyy jo heidän sivuiltaan. Näitä voi olla esimerkiksi asiantuntijablogit, jonka kautta hakukoneoptimointistrategia on tuotu myös sosiaalisen median puolelle. Sosiaalisen median kampanjat kasvattavat tietoisuutta palveluista ja tuotteista, mikä taas heijastuu asiakkaiden hakukonekäyttäytymiseen.
B2B markkinoinnissa suhteiden luominen ja omistajuuden kasvattaminen on olennaista. B2B-puolen hakukoneoptimoinnissa omaan linkkiprofiiliin ja backlink- (paluulinkki) statukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Backlinkit ovat tavallaan muiden sivustojen suositus omalle sivustollesi ja se antaa hakukoneille vahvistusta siitä, että sivustosi on laadukas ja näin ollen auttaa parantamaan orgaanisten hakutulosten sijoitusta.
Huolellisella sisältösuunnittelulla, linkkiprofiiliin panostamisella ja teknisen rakenteen kehittämisellä saadaan parannettua yrityksen hakukonenäkyvyyttä. Näillä toimenpiteillä varmistetaan, että laadukkaat liidit löytävät sivustosi helpommin, viihtyvät siellä ja lopulta ottavat yhteyttä.
Hakukoneoptimointi ei ole kuitenkaan pikajuoksu, vaan vaatii pitkäjänteisyyttä. Ensin tulee määrittää ostopolun eri vaiheet verkossa, sisällön kehitystarpeet sekä mahdolliset rakenteelliset haasteet. Näistä toimenpiteistä saadaan koostettua strategia kestävää kehitystä varten, jotta tiedetään, mihin kannattaa ensisijaisesti panostaa ja millä aikavälillä. Hakukoneoptimointi on jatkuvaa tekemistä ja vaikka siihen panostaminen ei tuo tuloksia hetkessä, on pitkän aikavälin hyödyt silti suuret. On myös tärkeä muistaa, että hakukoneoptimoinnin toimenpiteet tukevat maksetuissa kanavissa tehtyjä kampanjoita.
Suunnitelmissa hakukoneoptimoinnin kehittäminen? Tutustu Qurun SEO-palveluihin.