Koska digitaalinen maailma ei ole yksinkertainen asia, sen ympärillä näkyvyyttä kaupittelee hyvin sekalainen sakki palveluntarjoajia. Jotkut niistä tuottavat oikeasti lisäarvoa, jotkut luulevat tuottavansa mutta eivät osaa, ja loput ovat huijareita.
Sain pari viikkoa sitten viestin entiseltä Google Analytics -koulutettavaltani, joka ei oikein tiennyt, keneen muuhun ottaisi asiassaan yhteyttä. Hän kertoi huomanneensa, että muutaman hengen yritys, jossa hän oli juuri aloittanut markkinointivastaavana, on maksanut jo vuosia jatkuvasta hakukoneoptimointipalvelusta eräälle firmalle. Koulutettavani oli toisaalla oppinut, että hakukoneoptimoinnissa (SEO; Search Engine Optimization) olennaista on sivuston tekniikka sekä sisällön laatu ja sen linkittyminen toisiin sisältöihin. Palveluntarjoaja ei kuitenkaan ollut koskaan tehnyt mitään suosituksia liittyen itse sivustoon tai sen sisältöön, ja kun heiltä pyydettiin tarkempaa tietoa tehdystä SEO-työstä, vastaus oli ”keinomme ovat salaisia”. Kannattaako tällaisesta palvelusta maksaa?
Vastaus oli selvä: Jos palveluntarjoaja ei pysty osoittamaan, mitä he ovat kuukausimaksulla tehneet ja miten se on vaikuttanut sivuston orgaaniseen hakukonenäkyvyyteen, ei kannata maksaa enää senttiäkään. Jos energiaa riittää, voi jo maksetut rahat riitauttaa.
Entisen oppilaani yritys ei ole ongelmansa kanssa yksin. Kun Pertti perustaa Ypäjälle yhden miehen firman LVI-työstä laskuttaakseen, ei voida olettaa, että Pertti olisi asiantuntija myös digitaalisessa markkinoinnissa ja osaisi ostaa siihen liittyviä palveluita. Yrityksen perustamiseen liittyy myös koko joukko pakollista pohdittavaa aina arvonlisäverotuksesta ja työnantajastatuksesta YEL-maksuihin. Parin viikon yrittäjäuran ja kymmenien virallisten ja epävirallisten kontaktien jälkeen Pertti on päästään täysin pyörällä. Pertti haluaisi keskittyä oikeaan työhön eikä jaksa enää välittää yksityiskohdista. Juuri tähän saumaan iskevät myös digihuijarit.
Oma sotaretkeni digihuijareita vastaan käynnistyi kolme vuotta sitten, kun saimme Qurulle laskun. Samanlainen lasku oli lähetetty monille muillekin suomalaisille yrityksille. Tai eihän se lasku ollut, vaan laskun muotoon väännetty tarjous, jossa rahastettiin yrityksiä ”Google-näkyvyydestä”. Mistään oikeasta SEO-työstä ei ollut kyse, sillä laskussa puhuttiin ”yrityksen tietojen rekisteröimisestä Googleen” hintaan 700 euroa ja rapiat. Klassinen digihuijaus. Googleen kun ei rekisteröidä mitään, Googlen hakubotit kyllä hoitavat uusien sivustojen indeksoinnin. Onneksi aloitteleva huijari oli ahneuksissaan laittanut laskuun niin komean summan, ettei se ehkä menisi läpi missään pikkufirmassa ilman kulmakarvojen kohottelua. En tietenkään pistänyt ”laskua” maksuun, mutta touhu ärsytti niin, että tein toiminnasta rikosilmoituksen.
Vuotta myöhemmin, kun jouduin itse perustamaan toiminimen pieniä kansainvälisiä laskutuksia varten, koko karmeus paljastui. Yrityksen perustamisen jälkeen uuden firman tiedot menevät kaupparekisteriin, missä ne ovat vapaata riistaa työeläkevakuutusyhtiöille (kyllä, ne kaikki soittavat vuorollaan) sekä muille oikeille palveluntarjoajille, mutta myös kaikenkarvaisille digihuijareille.
Yksi suosikkisoittajistani oli vakuuttava, äänestä päätellen keski-ikäinen nainen, joka kertoi soittavansa Suomen Yritys- ja luottotietojärjestelmästä (YLJ). Kyseessä on yksityinen verkkosivusto, jolla ei ole mitään tekemistä sen enempää virallisen Yritys- ja yhteisötietojärjestelmän (YTJ) kuin luottotietojenkaan kanssa (ellei palvelusta maksanut yrittäjä itse luottotietojaan sinne lataa). Soittaja halusi vain ”varmistaa, että laitetaanhan tämä normaali näkyvyys nettiin”. Vajaan satasen kustannus kerrottiin salamannopeasti sivulauseessa. Kun sanoin, etten tarvitse näkyvyyttä nettiin, mielenterveyteni kyseenalaistettiin. ”Ai, liiketoimintasi ei ole vielä alkanut? Ai siis on vai? No mutta ymmärräthän, että asiakkaasi eivät sitten löydä yritystäsi netistä lainkaan? Oletko nyt ihan varma, että haluat, että yrityksesi poistetaan rekisteristä kokonaan?” Kyllä, olin ihan varma. Tiesin, ettei kyse ole virallisesta kaupparekisteristä, vaikka soittaja niin antoi ymmärtää. Tiesin, koska kysyin suoraan.
Tätä kirjoittaessani YLJ:n verkkosivusto on edelleen olemassa. Etusivulla kerrotaan, että yhteystietojen ilmoittaminen rekisterissä on ilmaista. Sivustolta ei kuitenkaan löydy mitään ilmaista tapaa yrityksen yhteystietojen lähettämiseen.
Vaikka YLJ:n toiminta ei välttämättä ole laitonta, palvelun markkinointi vaikuttaa vähintäänkin harhaanjohtavalta. Parin muun samansuuntaisen puhelun jälkeen päätin, että seuraavan kerran, kun saan puhelinyhteyden digihuijariin, kysyn soittajalta, onko hän itse osakkaana edustamassaan firmassa. Jos ei, soittajaakin on todennäköisesti huijattu (tiedättehän, “työskentele kotona ja tienaa jopa 2000 euroa viikossa” – yeah right). Tarjoaisin maittavan lounaan Helsingin keskustassa, jos hän lopettaisi työnsä saman tien. Digihuijaus kun ei onnistu ilman puoli-ilmaista puhelintyövoimaa. Samalla voisin kertoa, mihin yrityksiin tai oppilaitoksiin kannattaa olla yhteydessä, jos haluaa oikeasti oppia jotain digitaalisesta näkyvyydestä.
Tuon päätöksen jälkeen en saanut enää tyylipuhtaita huijauspuheluja, mutta tarjous on edelleen voimassa.
Niin, se rikosilmoitus. Viime syksynä – reilut kaksi vuotta huijauslaskun saapumisen jälkeen – sain yhtenä asianomistajista tapaukseen liittyvän kirjeen Ahvenanmaan käräjäoikeudelta. Kirjeessä kerrottiin kahden paikallisen isänmaan toivon saaneen digihuijauksesta petostuomion. Saman kirjeen jakelulistassa lueteltiin joukko muitakin samasta syystä rikosilmoituksen tehneitä, lähinnä pieniä ja keskisuuria firmoja. Tästä voi päätellä, että moni yrittäjä oikeasti maksoi ”laskun” mukisematta. Yrittäjillä kun on muutakin mietittävää. Ja koska näin on, kokosin alle yrittäjien avuksi lyhyen listauksen digihuijarin tuntomerkeistä:
Yrittäjä, näin tunnistat digihuijarin
- Kysy, mistä yrityksestä soittaja soittaa. Kirjoita yrityksen nimi ylös. Jos nimi muistuttaa virallista tahoa mutta ei ole kirjoitusasultaan täysin sama, anna hälytyskellojen soida kovaa.
- Digihuijarit yrittävät saada maksunsa kuulostamaan ”viralliselta” ja ”pakolliselta”. Kysy suoraan, edustaako soittaja virallista tahoa, ja onko maksu yrittäjälle Suomessa pakollinen.
- Jos soittaja kertoo, että ilman tätä nimenomaista maksua asiakkaasi eivät tule koskaan löytämään sinua ja näkyvyytesi on nolla, älä usko. Internet ei toimi niin.
- Jos olet epävarma, pyydä soittajaa soittamaan huomenna uudelleen, jolloin voit rauhassa tarkistaa yrityksen taustat. ”Päätös pitää tehdä juuri nyt” viittaa usein huijariin.
- Älä maksa mitään laskuja tietämättä, mihin ne perustuvat.
- Älä tilaa mitään diginäkyvyyspalveluja, joissa palveluntarjoajan käyttämät keinot ovat ”salaiset”.
- Älä häpeä turhaan – kuka tahansa voi pudota digihuijarin virittämään ansaan. Tee rikosilmoitus tarvittaessa. Rikosilmoituksilla ja sinnikyydellä hämärää nettinäkyvyyttä markkinoinut Directakin saatiin lopulta kuopattua.
- Älä lannistu. Ensimmäisen kuukauden jälkeen puhelutulva tuntuu toivottomalta, mutta soittotahti onneksi hiljenee nopeasti. Ja myös asiansa osaavia, oikeita digitaalisen viestinnän ammattilaisia on onneksi olemassa.