google_tag_manager

Täginhallinta kannattaa aina.

Vaikka GTM ja GA ovat normaaleja lyhenteitä meille web-analyytikoille, asiakkaat ovat termien edessä joskus hämillään. Otsikon kysymys kysytään meiltä yllättävän usein. Se on ymmärrettävää. Markkinointijohto kohtaa monimutkaisia tilanteita joka päivä, ja analytiikka on vain yksi vastuulla olevista osa-alueista. Johdolla ei ole aikaa opetella digitaalisen bisneksen terminologiaa eikä työkaluja, ja vaikka olisikin, termi- ja työkaluviidakkoon eksyy helposti.

Tämä artikkeli toivoaksemme auttaa ymmärtämään Google Analyticsin ja Google Tag Managerin väliset erot.

Aika ennen tägienhallintaa

Täginhallinta on tehnyt työstämme digitaalisen markkinoinnin kentällä sata kertaa aiempaa helpompaa. Kuulostaa hurjalta, mutta en liioittele.

Vielä vuonna 2011 kirjoitimme mittaussuunnitelman pohjalta monitahoisia tägitysohjeistuksia. Näkemäni tekniset dokumentit vaihtelivat pituudeltaan kymmenestä sivusta jopa kolmeensataan.

Suurin osa yhtiöistä on ulkoistanut verkkosivujen päivitykset. Niinpä nämä painavat paperinivaskat lähetettiin alihankkijoille, jotka sitten yrittivät dokumentteja seuraten sijoittaa halutut analytiikkatägit sivustojen lähdekoodiin juuri oikeisiin kohtiin. Intiasta saa koodaajan tekemään töitä 15–20 dollarin tuntitaksalla. Kun summaa vertaa eurooppalaiseen hintatasoon, on helppo ymmärtää, miksi etenkin jättiyhtiöt ovat siirtäneet työtä ulkomaille. Toisaalta riskinä on, ettei homma onnistu ensimmäisellä koodauksella.

Eräs epäonnistuminen

Tein aikanaan töitä yhtiössä, jossa teimme tägien laatimisesta 300 sivua pitkän dokumentin. Ohjeistus oli räätälöity täydellisesti kansainvälisen yrityksen tarpeisiin. Siihen sisältyi 75 eri maan analytiikka erityyppisillä verkkosivuilla, tekniset tiedot, KPI:t, mediaseuranta ja paljon muuta. Meidän kolmen hengen työryhmältämme kului kaksi kuukautta aikaa projektin parissa.

Tämän jälkeen luovutimme työmme kolmannen osapuolen koodareille. Puoli vuotta myöhemmin (ja ties miten suurella hinnalla) he sijoittivat tägit sivustojen lähdekoodeihin väärin. Tägit eivät tuottaneet lainkaan dataa.

Alihankkija oli päättänyt yrittää minimoida koodin määrän sen sijaan, että olisi seurannut antamiamme ohjeita. Epäonnistumisten sykli jatkui vuoden ajan huolimatta huomattavan tiukasta projektinhallinnasta, päivittäisistä puhelinsoitoista ja viikottaisista verkkosivuston päivityksistä. Kerroimme alihankkijalle, miten asioita olisi korjattava, ja he epäonnistuivat uudelleen ja uudelleen. Prosessi oli erittäin hidas ja kallis. Työtuntien lisäksi yhteiselle asiakkaallemme koitui taloudellisia haittoja siitä, että työkalu tuotti vain hajanaisia tietoja.

Valitettavasti muuta tapaa toimia ei tuolloin ollut.

Täginhallintajärjestelmien aikakausi

Täginhallinta on kolmella tapaa mahtavaa.

1) Täginhallinnan ansiosta sivustosi lähdekoodiin ei laiteta kaikkea analytiikkaa, vaan siellä on ainoastaan yksinkertaiset täginhallintajärjestelmän koodit. Edes 20 dollaria tunnissa laskuttava tyyppi toisella puolella maapalloa ei voi mokata hommaa – ja jos mokaa, virheet on helppo korjata. Kun täginhallintajärjestelmä on kerran asennettu sivustolle, tägitysmuutosten tekeminen on helppoa, sillä tägit ovat pilvessä eikä erillistä kovakoodaajaa enää tarvita.

2) Täginhallinta mahdollistaa systeemin laadun kontrolloinnin ja dokumentoinnin. Tägejä voidaan kokeilla testiympäristössä toimivuuden varmistamiseksi. Tägit voidaan laittaa liveksi vasta sitten, kun kaikki on varmasti kunnossa, ja dokumentointi on helppoa. Tägeistä on helppo laatia kartta tai tärkeysjärjestys, eikä kyse ole 300-sivuisen dokumentin laadinnasta, vaan valinnaisesta parin päivän työstä.

3) Täginhallinta luo hallintotavan. Kaikki mittarisi, tägisi, testisi tai käyttäjäsi ja kaikki olennainen tieto on tallessa pilvessä. Yhdellä silmäyksellä voit tarkastaa, kuka on vastuussa koodista, joka lähettää tietoa käyttämääsi analytiikkatyökaluun. Lisäksi järjestelmä antaa sinulle mahdollisuuden kontrolloida sitä, ketkä pääsevät muuttamaan, lisäämään tai tarkastelemaan koodia tai antamaan valtuuksia käyttäjille.

Vaikka sinulla olisi palkkalistoilla tämäntyyppisiin tehtäviin palkattuja kehittäjiä, erillinen täginhallintajärjestelmä kannattaa silti. Työkalun käyttö on heille helppoa.

Johtajana sinun täytyy tietää, mitä verkkosivuillasi tapahtuu ja mitä niille tehdään. Tässä onnistuaksesi tarvitset hyvää hallintotapaa ja perusteellista dokumentointia kaikista sivustolle istutetuista tägeistä.

Tägien hallinnoinnin edut ovat siis ilmeiset. Niiden avulla tuotteen saa käyttöön päivissä tai viikoissa, eikä aikaa kulu kuukausia tai vuosia.

Mistä pääsenkin artikkelini varsinaiseen aiheeseen eli Google Tag Manageriin ja siihen, miten se eroaa Google Analyticsistä.

Mikä Google Tag Manager (GTM) on?

GTM on Googlen julkaisema lisenssimaksuton täginhallintajärjestelmä. Sillä pystyy hallinnoimaan useiden erilaisten analytiikkatyökalujen sekä markkinointimasiinojen koodeja yhdestä paikasta käsin.

GTM ei vaadi kaverikseen Google Analyticsiä.

Voit käyttää GTM:ää minkä tahansa analytiikkatyökalun asennukseen. Haluatko käyttää comScorea? Webtrendsiä? Adobe Analyticsiä? CoreMetricsiä? Snoobia? Adformia? Tai jotain muuta? GTM:llä se on mahdollista. Työkalua ei siis ole suunniteltu pelkästään Google Analyticsin pariksi (vaikka se luonnollisesti hyvin sen kanssa toimiikin).

Mikä GTM ei ole?

GTM ei ole analytiikkatyökalu. Sen avulla ei saa minkäänlaisia raportteja, kuten tietoja verkkosivujen kävijöistä tai myynnin määrästä. GTM:llä voi vain hallinnoida verkkosivun tägejä, koodinpätkiä, jotka lähettävät tiedot valitsemallesi analytiikkasovellukselle.

Mitä sitten tapahtuu, kun kävijä lataa GTM:n?

Kun kävijä lataa sivustollasi sivun, lähdekoodissa oleva GTM-koodi luetaan. Sen jälkeen pyyntö etenee pilveen, johon analytiikkatägitilauksesi on tallennettu. Tägit ladataan ja data lähetetään oikeaan työkaluun.

Otetaan yksinkertaistettu esimerkki. Verkkosivustolle on asennettu GTM, jonka kautta analytiikkahitit lähetetään sekä comScoreen että Google Analyticsiin.

1) Kävijä avaa sivun, joka siis latautuu hänen selaimeensa.
2) GTM-skripti käynnistyy.
3) GTM pyytää serveriltä säännöt siitä, mitä skriptejä sivustolle pitää ladata.
4) GTM huomaa käskyn comScoren lataamisesta, ja lähettää hitin comScoren serverille.
5) GTM huomaa käskyn Google Analyticsin lataamisesta, ja lähettää hitin Google Analyticsin serverille.
6) GTM etsii muita käskyjä, huomaa ettei niitä ole, ja sulkee itsensä.

Kaikki tämä tapahtuu millisekunneissa, ja lopputuloksena kävijäsi rekisteröityy sekä comScoreen että Google Analytisiin. Ero perinteiseen tägitykseen on vain siinä, ettei sivuston lähdekoodista löydy Google Analyticsin tai comScoren tägejä lainkaan. Ainoastaan GTM löytyy kovakoodattuna, kaikki muu tulee pilvestä.

Kun joku seuraavan kerran kysyy sinulta GTM:n ja Google Analyticsin eroista, toivottavasti pystyt sen hänelle kertomaan. Mikä tahansa täginhallintajärjestelmä on välikäsi verkkosivun ja sivustoa seuraavan analytiikkajärjestelmän kesken. Niin yksinkertaista se on.

Käännös: Veera Järvenpää